Onnellisesti kotona
Nyt olemme onnellisesti kotona Suomessa. Viimeiset matkapäivät olivat kuitenkin vähän turhan jännittävät.
Meidät ryöstettiin veitsellä uhaten viimeisenä iltana Limassa, juuri kun olimme menossa takaisin hostellille. Ryöstö tapahtui puoli seitsemältä illalla, juuri auringonlaskun jälkeen. Ryöstäjät toimivat ammattimaisen tehokkaasti, veivät reput ja tarkistivat kaikki taskut. Menetettiin digikamera ja yksi kännykkä. Onneksi esimerkiksi matkakuvia ei mennyt ryöstäjien mukana. Loppuilta vietettiinkin sitten Liman töykeän turistipoliisin kuulusteltavana.
Lähdimme paluumatkalle kohti Suomea seuraavana aamuyönä kello neljä, taksilla hostellilta. Matka Miamin ja Lontoon kautta kesti yli 30 tuntia. Paluumatkakaan ei sujunut aivan ongelmitta, sillä Jannen passin henkilötietosivu oli irronnut kokonaan edellisenä iltana ja American Airlinesin piti varmistaa Yhdysvaltojen suurlähetystöstä, että meidät voidaan päästää Ameriikan maaperälle. Onneksi saimme läpikulkuluvan ja pääsimme monen passintarkastuspisteen kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Kotona tuntui kummalliselta kaikki tavara mitä omistetaan — matkalla selvittiin kuitenkin kaksi kuukautta rinkkaan mahtuvalla tavaramäärällä. Myös suiku, josta tuli lämmintä vettä valtavia määriä, oli ylellinen kokemus.
Meidät ryöstettiin veitsellä uhaten viimeisenä iltana Limassa, juuri kun olimme menossa takaisin hostellille. Ryöstö tapahtui puoli seitsemältä illalla, juuri auringonlaskun jälkeen. Ryöstäjät toimivat ammattimaisen tehokkaasti, veivät reput ja tarkistivat kaikki taskut. Menetettiin digikamera ja yksi kännykkä. Onneksi esimerkiksi matkakuvia ei mennyt ryöstäjien mukana. Loppuilta vietettiinkin sitten Liman töykeän turistipoliisin kuulusteltavana.
Lähdimme paluumatkalle kohti Suomea seuraavana aamuyönä kello neljä, taksilla hostellilta. Matka Miamin ja Lontoon kautta kesti yli 30 tuntia. Paluumatkakaan ei sujunut aivan ongelmitta, sillä Jannen passin henkilötietosivu oli irronnut kokonaan edellisenä iltana ja American Airlinesin piti varmistaa Yhdysvaltojen suurlähetystöstä, että meidät voidaan päästää Ameriikan maaperälle. Onneksi saimme läpikulkuluvan ja pääsimme monen passintarkastuspisteen kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Kotona tuntui kummalliselta kaikki tavara mitä omistetaan — matkalla selvittiin kuitenkin kaksi kuukautta rinkkaan mahtuvalla tavaramäärällä. Myös suiku, josta tuli lämmintä vettä valtavia määriä, oli ylellinen kokemus.
lähettänyt ☃
14:26
4 kommenttia:
Hei siella kotona! Terveisia Etela-Amerikasta, taalla Sao Paulossa on rauhallista ja juuri sopiva lampotila, noin 25 oC. siita ei kyllakaan ole tietoa ilmastoidussa kokoushuoneessa. Matka meni hyvin, ja kotimatka alkaa jo keskiviikkona! T. Ansu
Heippa,
Myös minut ryöstettiin Limassa. Keskellä kirkasta päivää tyyppi hyppäsi kameraani ja vei sen mukanaan. Tapahtui lähellä Plaza Mayoria, joen toisella puolen.
Minun tapauksessa poliisit olivat kyllä hyvin ystävällisiä!
Missä päin kaupunkia teidät ryöstettiin.
Aika hienon dramaattinen loppuhuipennus. Kiitokset blogista!
Moi!
Lueskelin tuossa teidän päiväkirjaa Etelä-Amerikan reissulta. Olipa hienon kuulosta, paitsi loppu. Ollaan lähdössä kahden miehen voimin vähän ennen joulua reissuun Väli-Amerikasta etelää kohti. Ois kiva jos kertoisit kokeneena vähän siitä seudusta. Minkälaisia on esim tullimuodollisuudet, mitä rajoja kannattaa vältellä? Ollaan mietitty jos ostas auton ja ajelis sillä, niin vois käydä just missä ite haluaa. Mitenkähän luulette että onnistus? Ajatus oli aluksi että ajettas autolla etelään asti, mutta ehkä kuitenkin lennetään joku väli kuitenki. Maastot on vissiin aika haasteellisia koko matkan ajamiseen. Aikaa ainakin kulus ehkä vähän liikaa. Onko käsitystä miten helposti saa hommattua sieltä paikan päältä lentoja/miten bussit ja junat kulkee? Kertokaahan vähän, niin saadaan suunnitelmia selvemmiksi? mice@netti.fi on osote. Kiitos paljon.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu